Puupaatei Pakkahuoneel kiinnosti Uudessakaupungissa

Julkaistu:

19.08.2025
| Kirjoittanut:

Puuveneitä ja niiden rakennusperinnettä vaaliva puuvenetapahtuma Puupaatei Pakkahuoneel järjestettiin jo 13. kerran lauantaina 9.8.2025. Erikoisteemana oli Keijo Elon rakentamat puuveneet.

Ainutlaatuiseen Keijo Elo -puuveneparaatiin osallistui 11 venekuntaa omistajineen.

Ensimmäisen kerran Puupaatei Pakkahuoneel järjestettiin vuonna 2012.
Tämän vuoden tapahtuma oli monipuolinen ja sen ympärille oli nivottu monenlaista kiintoisaa, teemaan sopivaa ohjelmaa haitarimusiikista puuvenekauppiaisiin ja muihin näytteilleasettajiin.

Tapahtuman erikoisteemana ollut paikallinen veneenrakentaja Keijo Elo (1919-1994) rakensi apulaisineen noin satakunta puuvenettä 1950-luvulta 1980-luvun alkuun Kaarikadun verstaallaan. Ennen omaa veistämöä hän työskenteli 14-vuotiaasta lähtien Uudenkaupungin Veneveistämöllä ennen 4-5 vuoden sotareissua.

Puupaatei Pakkahuoneel -tapahtuman järjestäjiä, vasemmalla Asmo Hällfors taustallaan omistamansa Elon vuonna 1953 rakentama avopaatti, oikeassa yläkuvassa vasemmalta Mikko Vikman, Kim Helpiö, Hugo Helpiö ja Max Helpiö. Alhaalla tapahtuman paitoja myynnissä, oikealla TV:stä tuttu Vintage-valtakunnan Tomppa Kekäläinen.

Tapahtuman puuhamies Asmo Hällfors harrastaa itsekin puuveneitä. Hän kertoi taustallaan olevasta pienestä avopaatista, jonka Keijo Elo oli rakentanut vuonna 1953 paikalliselle emännälle yhteysveneeksi Lepäinen-Uki -välille. Vene oli ollut 45 vuotta käyttämättä, kunnes Hällfors hankki sen alkuperäiseltä suvulta ja on kunnostanut sitä.

Elon rakentamat paatit rantautuvat kierrettyään paraatissa kierroksen Kaupunginlahdella. Kaikkiaan tapahtumaan osallistui 14 ”Kepalaista” ja kaikkiaan yli 50 puuvenettä.

Tapahtuman järjestäjiin kuuluva Max Helpiö kertoo, että puupaattitapahtuma järjestettiin aluksi Uudenkaupungin Vanhat Talot -tapahtuman yhteydessä.

”Kun puupaatteja oli yksi siellä ja toinen täällä, ja kun saatiin Pakkahuoneen isännältä lupa tapahtuman järjestämiseen, niin siitä se lähti”, Max taustoitti puupaattitapahtuman syntyä.

Paikallisista puuveneenrakentajista ja rakennusperinteestä on koonnut laajan 400-sivuisen kirjan toimittaja Matti Jussila vuonna 2017. Teoksen nimi on Uuskaupunkilaissi puupaatei, josta kuvassa ote. Teosta oli saatavilla Ugin Merikeskuksen myyntipisteeltä tapahtumassa.
Yksi Elon arvokkaimmista veneistä on asiakkaalleen ja ystävälleen Jean Suomiselle vuonna 1969 rakentama kokonaan mahonkinen 29-jalkainen matka- ja yhteysvene. Suominen nimesi veneen vaimonsa Ainon mukaan ja omisti sen vuoteen 2017, kunnes vene löysi uudet hyvät omistajat.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

🔸🔸

MAINOS – LISÄÄ MATKAILUN TÄHTIKOHTEITA! ✨

  • Heinolan Heinäsaari – palkittu caravan-alue ja lomakeskus (juttu 6/25)
  • Heinolan Harjupaviljonki – vohvelikahvila tapahtumineen ja näyttelyineen (juttu 5/25)
  • Seikkailupuisto Huippu ja Seikkailugolf Huippu Espoon Leppävaarassa (juttu 6/24)
  • Seikkailugolf Oittaa Espoossa Bodomjärven rannalla (juttu 5/25)
  • Jokipiin Pellavan tehtaanmyymälä Kurikassa (juttu 6/24)
  • Juhlamenot – lomakylä ja juhlakohde Sipoossa lähellä Helsinkiä (juttu 10/24)
  • Talma Active Park – seikkailupuisto ja minigolf Sipoossa (kohdesivu)
  • Matinniityn Minigolf – kesällä 2025 avattu puistominigolf Espoossa (juttu 6/25)
  • Art Bouffant – tuhansien patsaiden näyttely Muurlassa (juttu 7/25)

🔸🔸

Heikki Hagman työskenteli Keijo Elon verstaalla noin neljän vuoden ajan vuodesta 1974. Oikealla tapahtumassa mukana ollut Kaljaasi Ihana, jossa yleisö sai vierailla ja joka teki illansuussa yleisöpurjehduksen.


Veneenrakentaja Heikki Hagman oli mukana tapahtumassa ja esitteli myöhemmin päivällä Uudenkaupungin Merihistorialliselle yhdistykselle lahjoitettuja veneitä vanhalla veturihallilla, jonne oli vapaa pääsy.

Kuvassa Hagmanin taustalla näkyy Elon rakentama yksimastoinen soutuvene, jonka on lahjoittanut yhdistykselle Eho Vaahtoranta. Hagman näyttää, että paatin erikoisuutena on nostoköli.

Hagman oli vuonna 1974 rakentamassa Elon verstaan isoimpiin kuulunutta kaksimastoista Pauha III:a. Yli 10-metrinen, 33,5-jalkainen vene oli saapunut tapahtumaan Raumalta ja näkyy rantautumiskuvassa oikealla taustalla.

Vasemmassa yläkuvassa Puupaatei Pakkahuoneel -tapahtuman esineistöä, oikealla Merimiehenkotimuseo, vasemmalla alhaalla Luotsimuseo ja oikealla Ugin Merikeskuksen näyttely.

Talonpoikaisvene Tacksamhetenin risteilyille sai osallistua edulliseen 10 euron hintaan. Tunnelmaan sopivaa haitarimusiikkia soitti Pakkahuoneen rannassa aamupäivällä Tero Wall. iltapäivän musisoinnista vastasi Duo Rautawenho.

Ohjelmassa oli myös raskassukeltajan pukeutumisnäytös.

Ugin Merikeskus oli avoinna Pakkahuoneen kahvilan viereisessä korkeassa entisessä Vason viljamyllyssä, jossa oli esillä muun muassa kalastusteeman esineitä ja valokuvia, Warma-purjelaivan suurikokoinen pienoismalli ja venemoottoreita.

Ugin Merihistoriallisen Yhdistyksen omistamat puuveneet olivat puolestaan näytillä veturitallissa Sairaalakadulla.

Möljä Miittinki –tapahtuma järjestettiin neljättä kertaa

Möljä Miittiniki –harrasteajoneuvokokoontuminen järjestettiin vuonna 2025 neljättä kertaa. Rinnakkaistapahtumina puupaatit ja vanhat autot toimivat mainiosti. Kuva: Visit Uusikaupunki

Samana päivänä muutama sata metriä Kaupunginlahtea merelle päin, Suukarissa Cafe Zakun Rannan ympäristössä, järjestettiin vanhojen autojen tapahtuma Möljä Miittinki.

Siihen osallistui yli 350 ajoneuvoa. Illansuussa oli vuorossa vanhojen autojen paraati.
Vanhoja autoja näkyi tulevan tasaisena virtana Uuteenkaupunkiin Lokalahdentietä jo aamusta.

Juuri tuona aurinkoisena elokuun lauantaina Uki kasvoi kokoaan isommaksi. Puutalokaupunkia elävöittivät niin puupaatit kuin vanhat autot. Ajassa saattoi palata vähintään 50 vuotta taaksepäin.

Uudenkaupungin vanha kirkko on rakennettu 1623-1629 ja se on säilynyt vahingoittumattomana siitä lähtien.

Päivän aikana tuli vierailtua myös yleisöopastuksella Vanhan kirkon tornissa, josta avautuu näkymiä eri suuntiin. Oppaana toiminut Timo Laitinen näytti, kuinka asuinalueet ovat rakentuneet puutalokeskustan ympärille vuosikymmenten saatossa.

Kaupungin kehitystä ja kasvua ovat muokanneet 1960-luvulta eteenpäin niin autotehdas kuin Kemiran, sittemmin norjalaisen Yaran omistama lannoitetehdas, jonka savupiippu näkyy seuraavan kuvan horisontissa.

Puupaattitapahtumassa riitti ihmisiä. Kirjoittaja on Keijo Elon pojanpoika ja oli hänen ja Lea-mummun kesäapulaisena erilaisissa hommissa noin 35 vuotta sitten. Silloinen ”ison paatin” laituripaikka sijaitsi parinkymmenen metrin päässä kuvanottopaikasta.

Kuvat (ellei toisin mainittu): KivaaTekemistä.fi

🌊🌊

Visit Uusikaupunki on KivaaTekemistä.fi -palvelun Tähtikohde ja media-asiakas. (Yllä oleva artikkeli on kirjoitettu riippumatta kaupallisesta yhteistyöstä.)

Jos haluat Tähtikohteeksija/tai että kerromme sinun kohteesi tarinan, otathan yhteyttä, p. 0400 468 174 tai henri(a)kivaatekemista.fi. Olemme saaneet hyvää palautetta asiakkailtamme onnistuneista kampanjoista, joita teemme ympäri vuoden. Lue lisää

KivaaTekemistä.fi / LikeFinland.com on koko Suomen kattava vapaa-ajan media ja hakupalvelu kivalle tekemiselle. Tykkää meistä Facebookissa tai seuraa Instagramissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *